Minä luen tällä hetkellä kirjaa keski-ikäistyneestä opettajasta, joka eli tylsää elämää kunnes tapasi sokean naisen ja nyt he nauttivat rakkaudesta ja elämästä.
Luen kirjaa Koiraongelmia ja ongelmakoiria. Siinä sanotaan, ettei koiraa pidä rangaista teosta vaan ottaa selville syy teon takana ja tehdä syylle jotain.
Luen kirjaa Inkerinsuomalaisista, joita vainottiin kansanvihollisina Venäjällä.
Luen silloin tällöin kirjaa marmorikaivoksen omistajasuvun nuorimmasta lapsesta. Tylsä.
Luen kirjaa Ymmärrä elekieltä, näetkö mitä puhun sinulle.
Luen kirjaa, joka on ollut pitkään bestseller-listoilla amerikassa. Kirja kertoo valheesta, sen peittelystä ja seurauksista.
Aloitin myös kirjan Vettä elefanteille. Kirja kuvaa vanhenemisen raadollisuutta ja kuinka pienet tapahtumat voivat suuresti vaikuttaa elämään. 

Kaikkia siis suunnilleen samaan aikaan. Kaksi kirjoista on autossa. Luen kyydissä ollessa tai jos joutuu odottelemaan. Yksi iltalukemisena. Loput ripoteltuna ympäri kotia, luettavaksi sopivan tilanteen ja mielentilan salliessa. Minulla on oikea kirjahylly. Pino kirjoja hyllyn päällä, kirjahyllyn vieressä, olohuoneenpöydän alla, makuuhuoneessa ja joitakin kirjakasseja odottamassa, että kirjat mahtuisi jonnekkin.

Mietin juuri tänään koiralenkillä, että jos lukisin kirjan viikossa niin vuodessa ehtisi lukea vain 48 kirjaa!?