Onko muuttolaatikoiden keskellä elämää? Uusi koti, uusi elämä. Henkisesti kevyt ja hyvä olo. Hiukan rasittaa kesken oleva koti, mutta kyllä kaikki vielä järjestyy ja kaikelle löytyy paikkansa. Näin haluan uskoa.

Hetken olin jo suhteessakin. Horjahdin vanhan heilan kainaloon ja hetken näytti tosi hyvältä. Hieman harmitti, etten ehtinyt nauttimaan yksinolosta ennen uutta alkua. No, eihän sitä kauan kestänyt. Olen itse tietoisesti yrittänyt opetella elämään ja ajattelemaan positiivisesti. Siihen on mennyt aikaa ja matka on yhä kesken. Vanha heila ei ole vielä ihan niin pitkällä muutoksessaan ja melkein hukutti miutkin negatiivisuuden tummiin syövereihin. Jatkamme ystävinä. Pystyn auttamaan toisiamme puolin ja toisin monissa asioissa, mutta tarvitsen hieman välimatkaa ja vapautta. Äitini mielestä minulla on liian suuret vaatimukset ja minun pitäisi hieman ajatella mitä teen, etten löytäisi itseäni samasta tilanteesta missä hän on. Eli katkera, ihmisiin pettynyt, kaikkea mahdollista pelkäävä, yksin oleva, elämässään luovuttanut. Sanoin meidän kuitenkin olevan hyvin erilaisia. Enempää en sanonut, koska äidillä on tapana suuttua helposti ja olen opetellut olemaan ennemmin hiljaa.

En näe tällä hetkellä mitään syytä, miksi minun pitäisi jäädä mihinkään suhteeseen, missä minulla ei ole hyvä olla. En oikeasti pelkää enää yksin olemista ja voin nauttia elämästäni vaikka en seurustele. Jaksan uskoa ihmisiin ja uskallan hypätä (uusiin tilanteisiin) jos on tarvis.

Olen tänä syksynä saanut käsittämättömän paljon kehuja ulkonäöstäni. Kyllä, minulla on tissit, hymyilen paljon ja vyötärö kapeampi takapuolta. Silti haluaisin uskoa, että sisäinen hyvä oloni jollain muotoa näkyy myös ulospäin ja siksi ihmiset mainitsee asiasta. Itsellä on vielä hieman työstämistä korvien välissä. Takerrun väärissä paikoissa oleviin muhkuroihin ja makkaroihin. Olen tehnyt elämäntapamuutoksia ja ehkä kuitenkin näen tällä hetkellä sen mitä vielä pitäisi oman kunnon eteen tehdä, enkä sitä mitä on jo tapahtunut. Sain ihailijoita jopa kuntosalini pikkujouluissa mikä oli todella hämmentävää! Tulin silti yksin kotiin. En oikeasti tarvitse, enkä halua ketään tällä hetkellä. Silti, on itsetunnolle silkkaa hunajaa kokea olevansa haluttu.

Hetken kestäneestä suhteesta on tällä hetkellä palkintona antibioottikuuri. Vulvovaginiitti eli emätintulehdus. Omista baakteereista pahikset tällä hetkellä voitolla. Onneksi ei mitään pahempaa.