Sain muistutuksen mistä meidän seksielämä on saanut kuolettavat iskunsa. Hiivatulehdus. Kuulostaa harmittomalta, mut kun vuoden aikana käyttää viidet lääkkeet niin ei siinä kauheasti ehdi naimaan. Minulla tulehdus oireilee ärsyttävänä kutinana ja limakalvot ovat niin herkät, että on haavoilla jos mitä yrittää tehdä. Nopeasti halut häviää kun jälkikäteen haavoja hoitaa. Jostain syystä monetkaan lääkärit eivät millään meinaa osata lääkitä oikein. Varsinkaan ulkoista hiivatulehdusta. Ymmärrän, että jos mies joutuu tottumaan siihen, ettei naista haluta, (tai vaikka haluttaisi niin ei pysty) niin vaikeaa taas opetella reitti uudestaan.

Päätin, että en kestä enää ja hain asuntohakemuksen. Täytin sitä kun mies tuli katsomaan mitä teen. Juteltiin asiasta taas kerran. En pysty elämään suhteessa jossa ei ole läheisyyttä ja seksiä ja jossa en koe itseäni haluttavaksi. Ei kun taas vaihteeksi yritystä kehiin. Ja sit saatana, tuttu kutina alapäässä. Vitun hiivatulehdus. Kolmas tänä vuonna. Taitaa olla sama määrä mitä ollaan naitu. En kestä.